Millainen on mielestäsi hyvä työpäiväkokemus? Miltä se tuntuu? Millainen olosi on töihin mennessä tai työpäivän jälkeen? Miten työpäiväkokemusta voisi parantaa ja kenen tehtävä se on?

Työpäiväkokemusta ei useinkaan sen kummemmin pohdita, saati analysoida; se on arkea, jota eletään. Hyvää tai huonoa tai sitten vain ”ihan tavallista”.

Päiväkodissa aikuisten työpäiväkokemukseen vaikuttaviin asioihin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota ihan tietoisesti, sillä samat asiat vaikuttavat myös lasten arkeen.

Sanomattakin on selvää, että jos olet jokaisen työpäiväsi päätteeksi uupunut, voipunut tai ärtynyt, ei työpäiväkokemus ole paras mahdollinen, tai voisi varmasti olla parempikin. Vaikutukset alkavat ennen pitkää näkyä hyvinvoinnissa (tai paremminkin pahoinvoinnissa), mikä puolestaan kasvattaa riskiä sairauspoissaoloihin.

Jos töihin meneminen tuntuu aina yhtä rasittavavalta, sen huomaavat kyllä muutkin. Sen joutuvat kokemaan myös lapset.

Ja jos töihin meneminen tuntuu aina yhtä rasittavavalta (”ihan kuin en ikinä olisi lomalla ollutkaan!”), sen huomaavat kyllä muutkin. Sen joutuvat kokemaan myös lapset.

Hyvä happotesti itselle onkin kysymys ”mitä tuon mukanani työpaikalle?” Tuonko iloa ja auringonpaistetta vai kireyttä ja ärtymystä? Kannattaa muistaa, että oma työpäiväkokemus vaikuttaa aina myös muihin.

Mitä työpäiväkokemuksen parantamiseksi voidaan tehdä?
Paras menetelmä oman ja sitä kautta yhteisen työpäiväkokemuksen parantamiseen on sama, jolla sanonnan mukaan norsukin syödään: pala kerrallaan.

Ihan ensimmäiseksi kannattaa pohtia
1) mitkä ovat asioita, jotka vaikuttavat omaan työpäiväkokemukseen positiivisesti tai negatiivisesti?
2) voiko negatiivisiin asioihin vaikuttaa ja jos, niin miten ja kenen pitäisi?
3) miten haluaisin parantaa omaa työpäiväkokemustani? Mitkä ovat asioita, joiden tulisi muuttua?

Työpäiväkokemus ei ole vain yksilöllistä, vaan myös yhteisöllistä

Omien kokemusten ja tuntemusten arviointi on tärkeää, sillä työpäiväkokemus ei ole vain yksilöllistä, vaan myös yhteisöllistä. Omaa tunnetta voikin joskus olla vaikea erottaa työyhteisössä vallitsevasta kollektiivisesta tunnetilasta. Yhteisössä tunteet tarttuvat ja leviävät tehokkaasti, erityisesti negatiiviset tunteet.

Kaikki lähtee kohtaamisista
Hyvän työpäivän tärkein elementti on sujuva arki. Kun arki sujuu, sujuu kaikki muukin. Ja arkihan sujuu, jos ihmisten välinen yhteistyö sujuu. Yhteistyö on muutakin kuin suunnitelmallista yhdessä toimimista. Se on myös satunnaisia ja spontaaneja kohtaamisia arjessa; kuuntelemista, huomioimista ja arvostamista. Kohtaamisissa jokainen työyhteisön jäsen on avainhenkilö ja jokaisella on jakamaton vastuu niiden onnistumisesta.

Yhteistyö ja arjen hyvät kohtaamiset parantavat yksilöiden työpäiväkokemusta yhteisössä. Ne ovat asioita, joita voidaan ja joita tulee harjoitella. Yksin ja yhdessä.