Tunnetornado voi syntyä missä ja milloin vain. Hankalampi juttu on, jos sellainen syntyy työpaikalla.

Pakko tunnustaa, että vaikka arastelenkin luonnonvoimia (kyllä, ihan tavallista ukkostakin!), niin niistä kertovia elokuvia rakastan!

Mieleeni on jäänyt elokuva Twister, jonka yhdessä kohtauksessa pyörremyrsky lennättää ympäriinsä taloja, puita, autoja, postilaatikoita, heinäseipäitä, lehmiä….

Samantapainen kokemus voi syntyä, jos satut kohtaamaan tunnetornadon. Tosielämän twister voi olla dramaattinen kokemus.

Tunnetornado voi syntyä missä ja milloin vain. Hankalampi juttu on, jos sellainen syntyy työpaikalla.

Tunnetornado yllättää äkillisyydellään ja voi kehittyä täyteen mittaansa ilman myrskyvaroitusta: yhtäkkiä huomaat edessäsi pyörremyrskypatsaan, jossa sinkoilee asioita menneisyydestä ja tulevaisuudesta, sikin sokin eri asiayhteyksistä. Päällesi lennähtää ryöppynä syytöksiä, tulkintoja, kysymyksiä ja tunteenomaisia vetoomuksia … kaikkea mahdollista!

Pahimmassa tapauksessa päädyt itsekin tornadon pyörteisiin. Parhaassa tapauksessa katselet sen etenemistä ja elinkaarta sivustaseuraajana. Kuin elokuvan myrskynmetsästäjä.

Jälkeenpäin tosin herää väistämättä kysymys, mitä ihmettä juuri tapahtui?

Mitä ovat tunnetornadot?

Aiemmassa blogissani Paloiko käpy? kuvasin puolustavien tunteita ja niiden syntymekanismeja. Tunnetornado sisältää niitä kaikkia. Se on niin menneiden kuin nykyistenkin tunteiden ja kokemusten räjähtävä yhteenliittymä.

Tunnetornadon taustalla voi olla monia tekijöitä, ja tämä tekee siitä vaikeasti tulkittavan.

Tornado voi muodostua myös tunnekokemuksista työpaikalla, esim. epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista

Taustalla voi olla esimerkiksi yksittäisen ihmisen elämänmittainen tunnekuorma, joka purkautuu yhtäkkiä rajusti ja hallitsemattomasti, vaikka tilanne itsessään ei antaisi raivokohtaukselle aihetta. Tornadoja voi muodostua myös pitkittyneistä tunnekokemuksista työpaikalla, esim. epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista (klassinen kamelinselän katkeaminen).

Tunnetornadot voivat olla myös yhteisöllisiä, sillä tunteethan tarttuvat ja voivat muuttua kollektiivisiksi. Varmaa on, että mitä useampi ihminen pyörremyrskyssä pyörii, sitä vakavammat ovat seuraukset.

Tunnetornadossa sekoittuu kaikki mahdollinen: fakta ja fiktio, tunteet ja asiat, historia ja nykypäivä, ihmissuhteet ja henkilökohtaiset kokemukset. Juuri se tekee pyörremyrskyn jälkeisestä raivaustyöstä vaivalloista. Mistä pitäisi aloittaa? Mitä tulisi korjata ensimmäisenä?

Tunnetornadot ovat ongelmakäyttäytymistä. Ja vaikka hyviä syitä tornadolle löytyisikin, niin eivät nekään siitä hyväksyttävää tee.

Hyväksyä ei siis tarvitse, mutta ymmärtää voi ja itseasiassa pitääkin. Erityisesti esimiehen tulee hanakasti pyrkiä tunnistamaan ja ymmärtämään, millaisia asioita tunnetornadon takana voi piileskellä ja mikä sen voi laukaista. Ymmärtäminen auttaa myös ilmiön rajaamisessa.

Syihin tarttuminen vaatii tietysti siviilirohkeutta ja edellyttää usein myös ulkopuolista apua, kuten työnohjausta.

Mutta voiko tunnetornadoja ehkäistä?

Pikkulasten on vaikea sietää kielteisiä asioita itsessään ja siksipä he syyttävätkin epäonnistumisestaan tai huonosta tuulestaan mielellään muita: lähellä olevia ihmisiä tai vaikkapa mielikuvitusolentoa.

Aikuisena ihmisen tulisi kuitenkin jo osata kantaa vastuu paitsi teoistaan, myös ajatuksistaan, tunteistaan ja vuorovaikutuksestaan. Epäonnistumiset tai huono fiilis eivät automaattisesti johdu muista, vaikka siltä äkkiseltään tuntuisikin.

Jokaisen ihmisen tulisi pyrkiä tietoisesti hillitsemään omia tunneroihujaan. Ainoa keino estää tunnetornadoja syntymästä lienee itsehillinnän, tunneosaamisen ja itsereflektiokyvyn kehittäminen, sillä kaikki lähtee itsestä.

Tornadot aiheuttavat pahimmillaan korjaamatonta tuhoa, niin luonnonvoimina kuin tunnevoiminakin. Siksi tunnetornadojen ennalta ehkäisy kuuluu kaikille. Työpaikalla vastuuta kannetaan sekä yksilöllisesti, että yhteisöllisesti:

  • Yksilön tasolla vastuu omista ajatuksista, tunteista ja toiminnasta näkyy itsehillintänä ja asioiden ottamisena puheeksi ajoissa. Tunne itsesi, tunne tapasi.
  • Yhteisön tasolla se näkyy kollektiivisena ammatillisuutena ja ilmapiiristä huolehtimisena; kaikkeen tunnekouhottamiseen ei kannata lähteä mukaan.
  • Esimiehen vastuulla on johtaa ihmisprosesseja eli yhteistyötä, työarkea ja systeemin toimivuutta kaikkinensa. Erityisen tärkeää on mahdollistaa puheeksi ottaminen ja kuulluksi tuleminen kaikille tasapuolisesti.

 Mitä voit tehdä, jos kohtaat tunnetornadon?

Jos törmäät tunnetornadoon, ota tietoisesti askel taaksepäin. Mieluiten kaksi. Tornadoa on turvallisempi ihmetellä välimatkan päästä, kuin tempautua mukaan.

Jos välimatka ei riitä, lähesty tornadoa varovasti seuraavilla vinkeillä:

  1. Hengitä ensin syvään ja laske kymmeneen.
  2. Ankkuroi itsesi kiinni aiheeseen ja tähän hetkeen, vaikka vastassasi oleva pyörremyrsky hakisin vauhtia menneestä, tulevaisuudesta tai yleistyksistä.
  3. Kuuntele, mitä toinen sanoo. Pyörremyrskyn keskeltä voi löytyä asioita, joihin on hyvä pysähtyä.
  4. Älä pelkää keskeyttää tilannetta, jos huomaat, että keskustelu rönsyilee holtittomasti maan ja taivaan välillä. Joskus pieni paussi auttaa!
  5. Aloita aktiivinen ratkaisun etsintä, älä puolustaudu tai pyri todistelemaan olevasi oikeassa. Tunnetornadossa se on joka tapauksessa turhaa.
  6. Pyri aktiivisesti saamaan myös toinen mukaan ratkaisun metsästykseen. Ratkaisuhakuisuus on ammattitaitokysymys.
  7. Muista, että sinun vastuullasi on huolehtia keskustelun onnistuminen. Omalta osaltasi.

Luonnonkatastrofit ovat parhaimmillaan elokuvateattereissa, joissa niitä voi seurata turvallisesti, herkkuja napostellen. Pidetään työpaikat tornadovapaina alueina!