Meistä jokainen kutsuu, tai on takuulla ainakin joskus kutsunut, välillä itseään idiootiksi tai muilla vähemmän mairittelevilla nimityksillä. Ainakin omalla kohdallani luonnehdinta saattaa joskus olla jopa osuva.

Mutta jos armoton puhetapa itseä kohtaan jää päälle, voisi olla hyvä miettiä mistä on kysymys ja pohtia, voisiko asialle tehdä jotain.

Se kannattaa, sillä itsetuntemus on avain itsetunnon vahvistamiseen. Ja hyvä itsetunto puolestaan helpottaa elämää monella tavoin. Se helpottaa usein myös ympärillä olevien elämää.

Itsetunto rakentuu pitkälti sen mukaan, millaiseksi itsemme koemme. Kannattaakin pysähtyä pohtimaan millainen asenne ja käsitys minulla itsestäni on.

Koska käsitys itsestä alkaa muotoutua jo lapsuudessa, on varhaisella kasvuympäristöllä ja vuorovaikutuksella suuri merkitys: tunteeko lapsi olevansa hyväksytty omana itsenään, sellaisena kuin on? Tuleeko kuulluksi ja nähdyksi? Tuleeko kohdatuksi hellästi, turvallisesti ja kannustavasti lasta arvostavalla tavalla?

Korvaavia, itsetuntoa vahvistavia kokemuksia voi – onneksi – saada elämässä myöhemminkin.

Onnistumisen kokemukset vahvistavat ilman muuta itsetuntoa, mutta mitenpä onnistut, jos et ”kynnysmattona” koe voivasi edes yrittää? Tai jos työympäristö ei syystä tai toisesta tue työssä onnistumista?

Itsetunto vaikuttaa myös ihmissuhteisiin, yksityisiin ja ammatillisiin. Se ei siis ole vain henkilökohtainen kysymys.

Työyhteisössä yhdenkin ihmisen poikkeuksellisen huono itsetunto saattaa aiheuttaa mutkia matkaan eli ylimääräisiä koreografioita yksinkertaisiinkin prosesseihin. Mutta mistä tunnistaa, milloin on kyse huonosta itsetunnosta ja milloin muuten vain ongelmakäyttäytymisestä?

Itsetunto näkyy usein reaktioina ja reagointina, mutta ei välttämättä ulospäin tunnistettavalla tavalla.

Huonokaan itsetunto ei siis välttämättä näyttäydy ”kävelkää ylitseni toisenkin kerran” -asenteena, vaan voi näyttäytyä esimerkiksi ”varjonyrkkeilynä”, jopa käsittämättöminä hyökkäämisinä tai puolustautumisina tilanteissa, jotka toisen silmissä näyttävät neutraaleilta.

Tunne itsesi, tunne tapasi.

Yksilöiden itsetunnot vaikuttavat olennaisesti koko työyhteisön kollektiiviseen itsetuntoon ja suorituskykyyn. Siksi itsetuntoon liittyvät asiat ovat myös koko yhteisön asioita. Itsetuntoa ja hallinnantunnetta voidaan tukea työyhteisössä monin tavoin. Valitettavasti myös latistaa.